Kalliokaktukset kuuluvat suosikkeihini. Ne eivät kuki, mutta ovat hauskan muotoisia ja helppohoitoisia. Ne sietävät sekä paahdetta että kylmyyttä eivätkä ole arkoja liikakastelulle. Yläkuvassa Cereus hildmannianus monstrosus eli Cereus peruvianus monstrosus, perunkalliokaktus, alakuvassa Cereus jamacaru monstrosus, sinikalliokaktus (Lipponen 2001). Kaktuksia hoidetaan samalla tavalla.
Hoito: Helppohoitoisimmat kaktukset, jonka tiedän. Ylempää lajiketta edustavat yksilöni ovat kasvaneet kolmen vuoden aikana noin 10 cm, kun taas alempi yksilö on kasvanut vain 3 - 4 cm. En tiedä, johtuuko kasvuero lajista vai muista tekijöistä, esim. siitä, että alakuvan yksilö oli ostettaessa hieman "vaivainen". Sijoituspaikka: Ihannetapauksessa aurinkoinen ja lämmin, mutta nämä karskit kaktukset sietävät myös puolivarjoa ja viileyttä. Nämä kaktukset voi laittaa paikkaan, joka on esimerkiksi päivällä kuuma mutta altistuu yöllä kylmyydelle. Itselläni nämä ovat kasvihuoneessa tuuletusluukun alla. Talvetus viileässä. Kestävät jopa +2 C, jos ovat kuivuneet kunnolla ennen viileään vientiä. Pärjäävät talven myös huoneenlämmössä.
Multa: Tarvitsee ravitsevan mullan. Pitää savesta, joten lisää normaaliin kaktusmultaan savikokkareita (Hecht 1980). Lannoittele kesällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti