Ferocactus diguetii

Hoito: Lajinmääritys ei ole täysin varma. Näillä kaveruksilla on 8 sivupiikkiä ja 1 keskipiikki. (Sivupiikkien määrä ei täsmää Ferocactus glaucescens -lajiin, silloin sivupiikkejä pitäisi olla 6 - 7.) Kuvan yksilöt ovat olleet minulla neljä vuotta. Arvioin ne noin 8-vuotiaiksi. Ne ovat korkeudeltaan ja leveydeltään 10 - 12 cm. Särmiä on 13.
Sijoituspaikka: Aurinkoinen ja lämmin, mutta ei täyteen paahteeseen. Oikeanpuoleisessa yksilössä näkyy vaaleita palovammatäpliä rungon alaosassa. Kasvia tulee suojata paahteelta etenkin keväällä. Ferocactukset eivät pidä kylmän ja kostean yhdistelmästä, joten ota ne sisälle, jos sää on pitkään viileä ja sateinen. Talvi viileässä noin 10 C.
Kastelu: Niukanpuoleinen tai kohtalainen. Ferocactusten kastelu aloitetaan keväällä muita kaktuksia myöhemmin, vasta maaliskuun lopulla tai huhtikuussa. Talvi kuivana.
Multa: Ferocactukset tarvitsevat läpäisevän mutta ravitsevan mullan. Lisää tavalliseen kaktusmultaan tiilensiruja ja/tai lecasoraa sekä hieman savea. Savikokkareita voi laittaa myös mullan pinnalle. Olen käyttänyt tavallista sinisavea, jota olen kaivanut pihalta. Ferocactukset ovat matalajuurisia, joten ruukun ei tarvitse olla syvä. Kuvan yksilöt viihtyvät Ferocactusten yhteispesuvadissa, tosin ahtaus alkaa vaivata. Kirjoissa neuvotaan pesemään pois areoleihin ja piikkien juureen mahdollisesti tuleva musta "mönjä", mutta itse en ole sitä joutunut vielä tekemään.