Echinopsis oxygona

Lajinmääritys ei ole täysin varma. Echinopsis-lajikkeita ja niiden variaatioita on satoja erilaisia, joten tunnistaminen on usein vaikeaa. Kuvan yksilö on noin 6-vuotias. Se kukki ensimmäisen kerran vuonna 2011 noin 5-vuotiaana. Kukka on hennon vaaleanpunainen, tuoksu muistuttaa mietoa kielontuoksua. Kaktus on ollut hoidossani noin 1-vuotiaasta pikkutaimesta asti.
Hoito: Helppohoitoinen. Tämä, kuten moni muukin helppohoitoinen kaktus, on pienenä tylsän näköinen pyöreä piikkipallukka, paljon piikkisemmän näköinen kuin aikuisena. Elegantti muoto kehkeytyy vasta myöhemmin. Alemmassa kuvassa on yläkuvan yksilö neljä vuotta sitten noin 2-vuotiaana pikkutaimena. Jäätelöannoksen paperivarjo suojasi sitä paahteelta.
Sijoituspaikka: Aurinkoinen tai puolivarjo. Ei kokopäiväiseen paahteeseen. Talvi viileässä 5 - 10 C (Hecht 1982), tosin minulla 13 C on riittänyt kaktuksen kukittamiseen. Liian lämpimässä muoto venähtää helposti pilalle eikä kaktus kuki. Jos viileää talvetuspaikkaa ei ole, voi kokeilla ulkoiluttaa kaktusta keväästä lähtien mahdollisimman paljon, sillä Echinopsis-lajit kukkivat vasta myöhemmin kesällä. Konsti ei välttämättä auta, mutta ainakin Echinopsis subdenudata -lajin sain parina vuonna kukkimaan tällä konstilla ilman viileää talvetusta. Jos kokeilet tätä, istuta kasvi yksilö- eikä yhteisruukkuun, muuten sitä on hankala siirrellä sisältä ulos ja takaisin (varsinkin jos erehtyy laittamaan yhteisruukkuun kylmänarkoja kavereita).
Kastelu: Kaktusten mittapuulla kohtalainen tai runsaanpuoleinen. Liika ravinteiden antaminen saa kasvin versomaan eikä se kuki (Hecht 1982). Talvi kuivana.
Multa: Normaali kaktusmulta.