Parodia magnifica kukassa

Kun vuosien odotuksen jälkeen jokin kaktus vihdoin suostuu kukkimaan, se on juhlan päivä. Tänään juhlan aiheena on Parodia magnifica.

Kuvan kaktus on yli 10 vuotta vanha. Se on 16 cm korkea ja sen päälaella röllöttävä kukka on halkaisijaltaan 7.5 cm.

Tämä yksilö on hankittu viitisen vuotta sitten Espoosta kauppakeskus Sellosta kukkakaupasta, missä kävin sitä useita kertoja katsomassa ennen ostamista. Siinä oli villakilpikirvoja, minkä vuoksi en sitä heti ostanut. Sitten ne oli myrkytetty pois, kaktus oli tervehtynyt, ja ostin sen.

Silpoutunut kaktus

Viisirunkoinen Espostoopsis dybowskii -kaktus putosi vahingossa hyllyltä lattialle. Alla sattui olemaan kukkaruukku, johon osuessaan kolme kaktuksen rungoista silpoutui niin pahasti, että ne oli poistettava (kuva). Rykelmästä jäi jäljelle kaksi pientä runkoa.

Tapaturma paljasti sen, että totta se on, mitä lännentarinoissa väitetään: jos erämaassa yllättää jano, voi kaktuksen sisältä saada vettä juodakseen. Silpoutuneesta Espostoopsis dybowskiista valui muutamassa minuutissa lattialle desilitra vihertävää nestettä, kuin kiivin mehua. Nestemäärä oli kaktuksen kokoon nähden suuri. Autiomaassa kannattaa valita juotavaksi pienehkö pilarikaktus ja katkaista se vaikka potkaisemalla.

Eteläikkunan kaktukset

Tilanpuutteen takia luovuin keväällä 2013 suuresta osasta kaktuksistani. Niitä on kuitenkin vielä jäljellä useita kymmeniä.

Osa kaktuksista sai uuden kodin vanhainkodin eteläikkunalta (kuvassa). On ollut opettavaista nähdä, miten erilaiset olosuhteet siellä on kuin omilla länsi- ja itäikkunoillani.

Eteläikkunalla kaktukset ovat kukinta-aikataulussa pari viikkoa edellä länsi-ikkunaan verrattuna. Eteläikkunalla vedentarve on huomattavasti suurempi kuin länsi-ikkunalla.

Kaikki kaktukset eivät sovellu eteläikkunalla pidettäviksi. Vähäpiikkisille, heleänvihreille kaktuksille eteläpuolen aurinko on liian armoton, ainakin keväällä. Onneksi vanhainkodissa on myös länsi-ikkunoita sekä kaihtimilla varjostettuja eteläikkunoita - ne vastaavat länsi-ikkunoita. Kuvassa olevat Mammillaria-lajikkeet ovat tiheäpiikkisiä ja soveltuvat eteläikkunalle, kunhan kastelu on riittävää. Kukinta kertoo, että olo on hyvä.

Kaktusten vaivat

Ohessa on lista kaktusten oireista ja hoito-ohjeet kuhunkin vaivaan. Kaktukset pysyvät terveinä ja ovat helppohoitoisia, kun ne saavat riittävästi valoa, vähintään neljän kuukauden kuivan talvilevon mieluiten viileässä sekä kesäaikana kastelun 2 - 4 viikon välein ruukun ja kasvin koosta sekä säästä ja ikkunan ilmansuunnasta riippuen. Villakilpikirvat ovat oikeastaan ainoa vaiva, jota ei voi välttää hyvälläkään hoidolla.

TERVE KAKTUS on kiinteän ja kovahkon oloinen, tasapaksu ja melko symmetrinen. Siinä ei saa olla ruskeita täpliä rungossa. Kukinta on merkki hyvästä hoidosta (älä kuitenkaan lankea irtokukkiin minikaktuksilla).

Ötökät

Pienet valkoiset ötökät: Kyseessä ovat villakilpikirvat. Ne ovat parin millin mittaisia ja muodostavat lisääntyessään pumpulipallomaisia rykelmiä. Toukat näyttävät pikkuriikkisiltä valkeilta v-kirjaimilta. Kaktusta ei kannata hävittää villakilpikirvojen takia, sillä ne on helppo hoitaa pois ja niitä tulee kaktuksiin joka tapauksessa jossakin vaiheessa. Kukkakauppojen kaktuksissa on usein niitä jo valmiina. Hoito-ohje: Ota kaktus heti erilleen. Nypi hammastikun avulla ötökät pois ja pyyhkäise ne talouspaperiin. Sumuta kaktus ja sen vierellä olleet kaktukset Bio-Kill-sumutteella (pullossa lukee, että tehoaa villakilpikirvoihin, maksaa n. 10 e). Laita kaktuksen multaan Provado-tabletti (useamman kymmenen tabletin pakkaus maksaa n. 10 e, annosteluohje pakkauksessa). Kastele tabletin päälle, sillä Provado vaikuttaa vain kosteana. Minulla on tapana laittaa tulitikku merkiksi siihen kohtaan, johon olen laittanut Provado-tabletin, jotta kastelen seuraavallakin kerralla juuri siihen kohtaan. Talvella Provadoa ei voi käyttää, koska kaktuksia ei silloin kastella (kerran laitoin talvella Provadoa ja kastelin, ja kaktus kuoli siihen). Talvella on vain eristettävä kaktus ja sumutettava se Bio-Killillä. Bio-Killiä voi talvella käyttää pari kertaa myös ennaltaehkäisymielessä. Villakilpikirvat eivät lähde itsestään pois. Ne imevät kaktuksista solunestettä ja ajan mittaan tappavat kaktuksen.

Jos kaktus näyttää luhistuneelta ja pehmenneeltä ja kuhisee villakilpikirvoja, silloin se on kuollut ja joutaa roskiin. Tällöin kaktus on yleensä kuollut ensin liikakasteluun ja villakilpikirvat ovat hyökänneet raadolle vasta sen jälkeen. Jäntevä, terve kaktus toipuu suurestakin kirvamäärästä nopeasti.

Juurikirvoihin en ole toistaiseksi törmännyt, tai sitten niihin on tehonnut edellä kuvattu Provado-tabletti, jota käytän villakilpikirvoihin. Googleta juurikirvat, jos epäilet niitä.

Vaaleanruskea korkkimaisen näköinen alue kaktuksen yläosassa tai keskiosassa (ei juuressa): Mahdollisesti punapunkki. Löydät kuvia, kun kirjoitat googleen: red spider mite cactus (valitse painike kuvahaku). Minun kaktuksissani tätä ei ole ollut. Punapunkki on kokoelmalle vaarallinen. Harkitse kaktuksen hävittämistä tai kysy neuvoa joltakulta asiantuntijalta, miten punapunkki torjutaan.
Huomaa ero:
Vaaleanruskea korkkimaisen näköinen alue kaktuksen juurella: Ikääntyvän kaktuksen luonnollinen korkkiutuminen. Älä yritä peittää korkkiumaa istuttamalla kaktus syvemmälle, sillä se mädättäisi kaktuksen.

Liikakastelun ja liian suuren ilmankosteuden merkit

Juurimätä on mustanpuhuva, leviävä alue kaktuksen rungon alaosassa. Se tarkoittaa, että vettä on tullut liikaa. Lopeta kastelu heti moneksi viikoksi ja laita kaktus kuivaan paikkaan. Käännä musta kohta aurinkoon päin. Yleensä kaktus kuitenkin kuolee.

Kaktus on luhistunut, pehmennyt ja sen väri on muuttunut: Liikakastelu. Kaktus on kuollut. 

Kaktuksessa on pystysuuntainen halkeama: Liikakastelu. Kaktus toipuu, kun pidät sitä kuivana monta viikkoa ja kastelet jatkossa vähemmän. Itselläni ovat Parodia leninghausii ja Parodia magnifica haljenneet alkuaikojen liikakastelun seurauksena. Ne toipuivat.

Kaktuksen kyljessä kellanruskea, märän näköinen syventymä (kuoppa): Liikakastelu ja/tai liian kostea ilma aiheuttanut sienitaudin. Näitä näkee markettien ja kukkakauppojen kaktuksilla paikoissa, joissa ne eivät saa kuivattavaa aurinkoa. Älä osta sellaista. Jos kaktus on oma, käännä vaurio aurinkoon, kastele harvemmin ja yritä vähentää ilmankosteutta.

Mustia tai tummanruskeita pilkkuja kaktuksen rungossa (ei juurella): Sienitauti. Kaktus on ollut liian kosteassa ja viileässä paikassa, esimerkiksi syyssateiden aikaan ulkona. Siirrä sisätiloihin. Muutama pilkku ei haittaa ja ne voi poistaa varovasti terävällä veitsellä. Käännä vaurioitunut kohta aurinkoon päin, jotta se kuivuu. Jos sienitauti näyttää levinneen laajalle, hävitä kaktus, jotta se ei tartuta muita. Sienitaudeille ovat herkimpiä sileäpintaiset, vähäpiikkiset, hallanarat kaktuslajit. Kaktusten talvetuspaikka ei saa olla kostea, esimerkiksi kellari, sillä pitkäkestoinen viileys ja kosteus on tuhoisa yhdistelmä kaktuksille.

Auringonpolttamat

Vaaleat laikut kaktuksen rungossa varsinkin kevätkesällä: Auringonpolttamia. Kaktukset, joissa ei ole paljon piikkejä ja joiden paljas pinta on vaaleanvihreä tai tummanvihreä, palavat keväällä herkästi auringossa. Siirrä kaktus paikkaan, jossa se ei ole koko päivää paahteessa. Vaaleita tai oransseja laikkuja voi syntyä myös, jos kylmänarka kaktus on yötä ulkona hallan uhatessa.

Kaktus on vähäpiikkinen, väriltään heleänvihreä, ja se on muuttunut auringossa kellanvihreäksi: Liikaa aurinkoa. Kyseessä on laji, joka viihtyy puolivarjossa. Siirrä puolivarjoon tai varjosta esimerkiksi päivänvarjolla, jonka teet grillitikusta ja sen nokkaan laitetusta paperinpalasta. Älä yritä hoitaa auringonpolttamaa kaktusta lisäämällä kastelua, silloin raukka joutuu palovammojen lisäksi hukkumisuhan alle.

Mustat laikut vähäpiikkisen kaktuksen rungossa auringon puolella, harjanteissa varsinkin; laikut näyttävät samalta kuin käristyvä makkarankylki: Auringonpolttamia. Käännä kaktusta välillä, ettei sama kohta ole polttavaan aurinkoon päin. Siirrä kaktus välillä varjompaan. Palovammoja tulee varsinkin alkukesällä.

Muita oireita

Kaktuksen yläpäähän muodostuu TALVELLA ohuempi, vaaleampi "jatke": Liian lämmin talvipaikka. Kastelua ei ole lopetettu syksyllä ajoissa tai sitä on jatkettu talvellakin. Lämpö ja vesi saavat kaktuksen kasvamaan talvella, mutta valo ei riitä terveeseen kasvuun. Hento talvikasvu on altis ötököille.

Kaktuksen yläpäähän muodostuu KESÄLLÄ ohuempi, vaaleampi "jatke": Paikka on kesäpaikaksi liian pimeä. Tällaisia pimeässä kasvavia kaktuksia näkee joskus toimistoissa. Ne eivät kuki. Mahdollisesti ruukkukin on pieni ja kastelu mielivaltaista.

Kaktuksen yläpäähän muodostuu KESÄLLÄ ohuempi, mutta samanvärinen "jatke": Kastelu on ollut liian niukkaa tai ainakin niukempaa kuin aikaisemmin. Kastele enemmän kerralla ja vaihda multa.

Aiemmin suorana kasvanut pylväskaktus muuttuu ohuemmaksi ja kiemurtelevammaksi: Kastelu on ollut liian niukkaa tai ainakin niukempaa kuin aikaisemmin. Kastele enemmän kerralla.


Kaktuksen päästä on hävinnyt pala: Etana haukannut palasen. Koskee erityisesti sileäpintaisia kaktuksia. Älä jätä kaktusta yöksi kostealle nurmikolle. Kaktus toipuu vauriosta hitaasti.